Varsinais-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin, Vate piti viimeisen kokouksensa 28. helmikuuta. Aluevaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran 2. maaliskuuta, ja se johtaa jatkossa tulevan hyvinvointialueen valmistelua.
Vaten viimeisessä kokouksessa 28.2. käsiteltiin aluevaltuuston myöhempää käsittelyä edeltäen seuraavia valmistelussa olevia aiheita:
- Hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio: Valmistelussa on malli, jolla pyritään saamaan soteuudistuksen synergiaetuja vaiheittain ja jossa muutoksen mukanaan tuoma riski olisi matala. Organisaatiomallin valmistelu jatkuu aluehallituksen ohjauksessa.
- Hyvinvointialueen strategia. Strategiatyön taustaksi tehtiin aiemmin tänä talvena kysely eri sidosryhmille. Kyselyssä selvitettiin varsinaissuomalaisten, henkilöstön, luottamushenkilöiden, yhteistoiminta-alueen ylimpien viranhaltijoiden sekä yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä nykyisistä sosiaali- ja terveys- sekä pelastusalan palveluista.
Suurta yleisöä edustavat vastaajat näkevät sote-uudistuksen yhteydessä korjattavaa erityisesti hoito- ja palvelujonojen pituudessa sekä siinä, että sote-ammattilaisilla on liian vähän aikaa perehtyä potilaan tai asiakkaan tilanteeseen. Henkilöstö puolestaan katsoo eniten korjattavaa olevan resurssien riittämättömyydessä sekä siinä, että tieto kulkee heikosti eri organisaatioiden ja järjestelmien välillä. Eri sidosryhmien verkkokyselyihin saatiin kaikkiaan noin 4 100 vastausta kaikista eri Varsinais-Suomen kunnista.
Strategian taustatyötä on tehty talven aikana lisäksi väliaikaisen valmistelutoimielimen, poliittisen seurantaryhmän sekä hankejohtajien työpajoissa. Vastauksia hyödynnetään tulevassa strategiatyössä kattavasti.
- Hyvinvointialueen talousarvio ja taloussuunnitelma: Talousarvio ja taloussuunnitelma osaltaan toteuttavat hyvinvointialuestrategiaa. Hyvinvointialueen menot on sopeutettava tulokehykseen ja taloussuunnitelma on laadittava niin, että se on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään toisen talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä.
Suurin osa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rahoituksesta tulee olemaan valtion yleiskatteista rahoitusta. Valtionrahoituksen lisäksi hyvinvointialueen rahoitus muodostuu asiakasmaksuista sekä esimerkiksi yliopistosairaalan palvelujen myynnistä muille hyvinvointialueille. Hyvinvointialueen vuosibudjetiksi ennakoidaan reilua 2 mrd. euroa.