Hyppää sisältöön

Selvitys: Kulttuurihyvinvoinnin tärkeinä tavoitteina kuntalaisten osallistaminen ja kulttuuritapahtumien järjestämisen tuki

Kulttuurihyvinvointi kuuluu sote-uudistukseen osana hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen kokonaisuutta –hyvän elämän edellytyksiä. Hyvää elämää rakennetaan tulevilla hyvinvointialueilla monitoimijaisena yhteistyönä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyön onnistuminen on tärkeää erityisesti palveluiden yhdyspinnoilla asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja sujuvien palveluketjujen tukemiseksi. Tärkeitä kulttuurihyvinvointipalveluiden yhdyspintatoimijoita ovat kuntien kulttuuripalvelut, järjestöt (sekä sote- että kulttuuri), kirjastot, nuorisopalvelut sekä vapaa sivistystyö kuten kansalaisopistot.

Osana sote-uudistukseen valmistautumista halusimme selvittää, miten kulttuurihyvinvointi huomioidaan Varsinais-Suomen kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä terveyteen (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf, 2018, 21). Kunnan hyvinvointikertomus puolestaan on tiivis kuvaus hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä kunnassa. Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. (THL 2021)

Selvityksen pohjaksi laadittiin kysely, johon vastasi 13 Varsinais-Suomen 27 kunnasta joko puhelinhaastatteluna tai verkkolomakkeella. Kysely toteutettiin kevään ja syksyn 2021 aikana. Lisäksi tarkasteltiin Varsinais-Suomen kuntien verkossa julkaistuja hyvinvointisuunnitelmia (24 kpl) ja etsittiin niistä kulttuuriin liittyviä mainintoja. Kaikkiaan kymmenen kunnan hyvinvointikertomuksessa kuvailtiin kulttuuritoimintaa eli kulttuuri on tunnistettu osana hyvinvointityötä. Kuudessa hyvinvointikertomuksessa käytetään käsitteitä ”kulttuurinen hyvinvointi” tai ”kulttuurihyvinvointi”.

Yhdessäkään kyselyyn vastanneista kunnista ei ollut erillistä kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa, mutta suurimmalla osalla vastanneista kulttuuri oli osana hyvinvointityötä. Joissakin kunnissa oli tehty jokin muu kulttuuriin liittyvä suunnitelma, kuten kulttuurikasvatusohjelma, kulttuuriopetussuunnitelma, kulttuuristrategia tai kulttuuripoliittinen strategia, jossa kulttuurihyvinvoinnin näkökulma saattoi olla mukana. Varsinais-Suomen kunnissa kulttuuri siis tunnistetaan hyvinvointia tuottavana asiana.

Kulttuuriin osallistuminen mahdolliseksi kaikille

Kulttuurihyvinvointityön tavoitteista vastauksissa nousi esiin kulttuuritoiminnan saavutettavuus ja saatavuus eri puolilla kuntaa eli miten osallistuminen olisi aidosti mahdollista kaikille. Tärkeänä tavoitteena koettiin kuntalaisten osallistaminen sekä kulttuuritapahtumien järjestämisen tuki yhdistyksille ja yksityisille toimijoille. Tavoitteita toteutetaan mm. järjestämällä vapaaehtoistoimintaa kuten lukulähettitoimintaa, kuljetuksia kulttuuritapahtumiin, lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä taidekasvatusta.

Tavoitteiden toteutumista arvioitiin muun muassa seuraamalla kirjastojen ja kulttuuritapahtumien kävijämääriä sekä osana hyvinvointikertomustyötä. Pääasiallisena vastauksena kuitenkin kävi ilmi, ettei kulttuurihyvinvointitoimintaa raportoida erikseen esimerkiksi tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa.

Kulttuurihyvinvointityön tavoitteellisuudessa on kehitettävää

Kyselyn perusteella tavoitteellinen, tietoisesti suunniteltu kulttuurihyvinvointityö on Varsinais-Suomessa monin paikoin alussa, ja kulttuurihyvinvoinnin käsite on monille vieras. Tämä aiheutti myös haasteita kyselyyn vastaamisessa, sillä osa vastaajista koki aihepiirin haastavaksi tai vieraaksi. Kysely oli suunnattu kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattoreille, jotka ohjasivat sitä toisinaan eteenpäin mm. kunnan kulttuuriasioista vastaaville henkilöille. Osassa kuntia oli juuri käynnissä hyvinvointikertomustyö tai muu kulttuuriin liittyvä suunnitelmatyö, jossa kulttuurihyvinvointi ollaan huomioimassa. Lisätietoa kuntien kulttuurihyvinvointityöstä saadaan myös kulttuurin TEAviisarin tiedonkeruun avulla (TEAviisari 2021).

Vastauksissa keskeisiksi kulttuurihyvinvointityön kehittämistarpeiksi nostettiin suunnitelmallisuus, toiminnan arviointi, henkilöstöresurssien lisääminen ja monitoimijainen yhteistyö sekä kulttuurihyvinvointipalveluiden löydettävyys. Toiminnan kehittymistä estävät kulttuurin arvostuksen puute sekä asenteet kulttuuria kohtaan. Lisäksi vastaajat nostivat kuntalaisten tarpeiden huomioimisen ja osallisuuden toteutumisen sekä viestinnän kehittämisen kohteiksi. Tärkeimpänä lähes jokaisen vastaajan mielestä oli kulttuurihyvinvoinnin käsitteen tunnetuksi tekeminen ja tietoisuuden lisääminen hyvistä käytännöistä. Kulttuurihyvinvointityön liittäminen osaksi kunnan hyvinvointikertomusta entistä monipuolisemmin nähtiin yhtenä ratkaisuna suunnitelmallisuuden kehittämiseen.

Kulttuurihyvinvointityö tarvitsee alueellista tukea

Kyselyyn vastanneet tunnistivat, että kunnissa tehdään jo paljon kulttuurihyvinvointityötä, mutta sitä ei välttämättä osata mieltää sellaiseksi. Kuntalaisille tarjotaan monenlaista toimintaa, josta tiedotetaan kunnan kulttuuritoimen kautta, kunnan tiedotteissa, sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla ja tapahtumakalenterissa, paikallismediassa sekä sote-palveluiden yhteyshenkilöiden kautta. Myös yhteistyökumppaneiden kuten yhdistysten ja kansalaisopistojen rooli tiedottamisessa nousi esille.

Alueellisesti alueen kunnissa on kuitenkin suuria eroja kulttuurihyvinvoinnin näkökulman huomioimisessa osana palveluiden suunnittelua ja toteuttamista. Kunnat kaipaavatkin alueellista tukea kulttuurihyvinvoinnille työn suunnitelmallisuuden lisäämiseksi. Erityisesti pienet kunnat toivoivat leveämpiä hartioita, yhteistyötä, resursseja ja tietoa työn tueksi. Useassa kunnassa toimivaksi ja tärkeäksi koettiin yhteistyö yhdistysten kanssa sekä aktiivisuus ja into kehitystyöhön, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet olisivat kunnassa monialaisesti yhteisiä. Erityisesti kyselyssä nousi esiin toive hyvästä yhteydestä kulttuuri- ja sote-palveluiden välillä sekä tiedon välittymisestä päättäjien suuntaan.

Sote-uudistus vaikuttaa myös kulttuurihyvinvointityöhön

Sote-uudistuksen vaikutuksista vastaajat olivat epävarmoja ja vastaukset jakautuivatkin pelkoihin kulttuurihyvinvoinnin nousun hiipumisesta tai positiivisiin odotuksiin siitä, että kulttuurihyvinvointi saisi tukevamman aseman hyvinvointityössä. Aiheen pelättiin jäävän muun kehittämisen jalkoihin. Sote-uudistukseen valmistauduttaessa onkin tärkeää pitää kulttuurihyvinvoinnin näkökulmia ja hyviä käytäntöjä tiukasti mukana hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen työssä.

Kulttuurihyvinvointi on tulevalla hyvinvointialueella yksi yhdyspintatoiminnoista. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa on tärkeää, että kuntien, järjestöjen ja alueen välinen yhteistyö on toimivaa, ja että kunnissa jo olemassa oleva sote- sekä kulttuuri- ja kirjastopalveluiden yhteistyö säilyy ja kehittyy edelleen. Alueellamme on olemassa vahvoja verkostoja ja omaleimaista rikasta kulttuuritoimintaa sekä koulutettuja kulttuurihyvinvoinnin ammattilaisia, joita tässä työssä kannattaa hyödyntää.

Kirjoittajat:

Heini Brushane, kulttuuristen menetelmien ohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja, kulttuurihyvinvoinnin YAMK opiskelija/Turun AMK
Anna-Mari Rosenlöf, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen Kulttuurihyvinvointityöryhmän puheenjohtaja, Turun AMK

Selvityksen toimeksiantajina olivat THL, Taiteen edistämiskeskus sekä Kulttuurihyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän ja Turun AMK. Selvityksen toteutti Heini Brushane.

Varsinais-Suomen kulttuurihyvinvointityöryhmä on alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän alatyöryhmä, johon kuuluu edustajat Läntisen tanssin aluekeskuksesta, Paraisilta, Uudestakaupungista, Varsinais-Suomen Mielenterveystyön omaiset FinFami ry:stä, VSSHP:stä, Taideyliopistosta, Turun AMK:sta, Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:stä, Raisiosta, Turusta, Salosta, Varsinais-Suomen liitosta, Pöytyältä, Aurasta sekä Ruskolta.

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä tai yhteisöllisesti jaettua kokemusta siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä terveyteen. Kulttuurilla, taiteella ja luovalla toiminnalla on tutkitusti positiivisia hyvinvointivaikutuksia sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisyssä sekä sairauksien hoidossa ja niiden kanssa selviytymisessä.

Lähteet ja lisätietoa:

Asiasanat: kulttuuri , taikusydän , kulttuurihyvinvointi