Tänään tiistaina 13.12. juhlittiin suomalaista neuvolajärjestelmää juhlaseminaarissa Turun linnassa, jossa kuultiin lukuisia puheenvuoroja käytännön neuvolatyöstä ennen ja nyt, monialaisesta yhteistyöstä sekä tutkimuksesta ja koulutuksesta.
– AIV-rehu, ksylitoli, heijastin, kouluruokailu, sykemittari, neuvolajärjestelmä, avasi Turun apulaispormestari Elina Rantanen maakunnallisen Neuvola 100 vuotta -juhlaseminaarin.
Ainutlaatuisia asioita, joita on Suomessa kehitetty hyvinvointiamme edistämään.
Ja vaikkei neuvolan idea alun perin ollutkaan suomalainen, se on todellinen suomalainen innovaatio laajuutensa ja maksuttomuutensa ansiosta. Se valittiin 2012 myös kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi keksinnöksi Yleisradion äänestyksessä.
Tuovi Hakulinen, tutkimuspäällikkö, terveyden edistämisen dosentti ja terveystieteiden tohtori, sukelsi kiinnostavassa puheenvuorossaan historiaan.
– Ensimmäinen neuvola avautui Helsingissä vuonna 1922, kun Arvo Ylppö toi Saksasta ajatuksia mallista Suomeen ja alkoi kehittää ja laajentaa toimintaa lyhyessä ajassa. Neuvolapalveluihin kuuluivat lasten tarkastukset, imetyksen ja vauvanhoidon opastus, lasten kehityksen seuranta kouluikään asti sekä erilaiset äitiyskurssit.
Palvelut olivat alusta saakka maksuttomia ja avoimia kaikille perheille, ja toiminnalla saavutettiin heti hyviä tuloksia. Imeväiskuolleisuus lähti hyvin nopeasti laskuun ja laski 15 prosentista kolmeen.
Hyvät tulokset ja kokemukset innostivat perustamaan neuvoloita muuallekin, aluksi kaupunkeihin, mutta nopeasti myös suurempiin taajamiin maaseudulle. Maaseudulla terveyssisar kävi kodeissa neuvomassa äitejä. Vuonna 1922 perustettiin kahdeksan neuvolaa, vuonna 1925 niitä oli jo 24 paikkakunnalla kaikkiaan 26 kappaletta ja vuonna 1944 jo 300.
Tänä päivänä neuvola tavoittaa käytännössä kaikki perheet Suomessa.
Tulevaisuudessa neuvolat ovat
osa perhekeskusten toimintaa
Neuvolalääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyöstä olivat kertomassa terveyskeskuslääkäri Maija Törmä ja terveydenhoitaja Sara Ohrankämmen, alan opinnoista, konkreettisesta työstä ja tutkimuksesta kuultiin AMK:n ja Turun yliopiston ja sen tiedekuntien yhteistyöalustan Sote-akatemian yhteisessä puheenvuorossa.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen projektipäällikön Taru Elon vetämässä paneelikeskustelussa terveydenhoitaja Maria Sorje, päiväkodinjohtaja Kirsti Salo-Saarinen Nättinummen päiväkodista, MLL:n koordinaattori Johanna Franska ja neuvolan asiakas Lotta Heikkilä keskustelivat moniammatillisesta yhteistyöstä ja verkostomaisen työskentelyn tärkeydestä.
– Työssä tärkeää on läpinäkyvyys joka suuntaan, kotiin ja verkostoihin. Esimerkiksi varhaiskasvatus on neuvolalle todella tärkeä yhteistyökumppani – tulisi olla valmis yhteinen malli tehdä tätä työtä, mietti Sorje.
– Neuvolatyö on perheiden tavoittamista, mielenterveyden ja vanhemmuuden tukemista, kasvun seurantaa. Monipuolista ja vaativaa työtä.
Asiakasnäkökulmaa tuonut Lotta Heikkilä, jolla neuvolakokemukset olivat olleet omien lasten kohdalla vaihtelevat, halusikin korostaa, kuinka tärkeää asiakkaalle on se, että hoitaja olisi koko polun ajan mieluusti sama, luotettava ja turvallinen. Niin, että kohtaamisessa tulisi koko perheelle aidosti kuultu olo.
Koko juhlapäivä oli perhekeskushenkisesti moniammatillinen ja verkostomainen – tulevaisuudessa kun neuvolatoiminta kuuluu perhekeskuksiin. Perhekeskuskoordinaation ja toimintamallin jatkokehittämisen projektipäällikkö Sami Luoto Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeesta korosti puheenvuorossaan sitä, että tämä hetki ja tulevaisuus on lasten ja nuorten osalta niin epävarma, että nyt ei enää oteta vain hyviä käytäntöjä käyttöön, vaan ne kaikkein parhaimmat käytännöt.
– Vertaistukea, vertaiskeskustelua. Erilaisia hybridimalleja, sähköisiä ja verkostomaisia palveluja. Päivän puheenvuoroissa kuulimme erittäin paljon hyvää. Neuvolatyö on tosiaan yhteistyötä – lapsen ja perheen pärjäämisen tueksi, summasi Sami Luoto.
– Neuvolatyön sisällöt ovat hyvin strukturoidut, joten niiden kehittämiseen ei ole tässä vaiheessa paneuduttu. Tärkeänä on pidetty juuri toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyön tekemistä. Neuvolatyö nähdään universaalina ja tärkeänä kivijalkana osana tulevaisuuden perhekeskuksia, Taru Elo lisäsi.
Juhlaseminaarin järjestivät Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden perhe- ja sosiaalipalvelut, ehkäisevä terveydenhuolto sekä Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke. Tilaisuuden juonsivat Turun ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Tytti Lääperi ja ylilääkäri Hannele Kallio.
