Olen ollut nyt runsaat kymmenen viikkoa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Syksyn aikana olen saanut tavata suuren joukon tulevia varhalaisia. Vain pieni osa on tiiviisti mukana tulevan työpaikkamme valmistelussa. Näin kuuluukin olla. Suurin osa ammattilaisistamme tekee sitä asiakkaillemme näkyvintä ja vaikuttavinta työtämme – turvaa, parantaa ja pelastaa.
Minut on yllättänyt se, miten paljon vastakkainasetteluakin on rakentunut menneisyydestä kummuten. Erityisen ilahtuneena olen pannut merkille sen, kuinka valmiita meillä kuitenkin ollaan keskustelemaan hankalistakin aiheista suorasanaisesti. Ehkä hiukan liioitellen tai vastapuolen reaktiota hakien, mutta kuitenkin ratkaisukeskeisesti ja hyvää tahtoen – tätä taitaa olla varsinaissuomalainen ystävällisyys.
Olen päässyt tapaamaan hyvin monenlaisissa yhteyksissä kuntapäättäjiä, kuntien virkamiehiä, tulevia varhalaisia, yrittäjiä, yrittäjäjärjestöjen edustajia, professoreita, nuoria poliitikkoja ja aivan tavallisia kansalaisia. Olemme käyneet monta antoisaa keskustelua. Pääaihe on kaikissa kohtaamisissa ollut se, miten meillä menee ja kuinka onnistumme tässä muutoksessa.
Olemme priorisoineet tekemistä siihen, mitkä toimenpiteet on nyt aivan konkreettisesti tehtävä ennen vuodenvaihdetta.
Kuluneiden syysviikkojen aikana olemme yhdessä saaneet valmiiksi strategian. Tavoitteenamme on olla ystävällisin ja vaikuttavin, ammattilaisten arvostama, yliopistollinen hyvinvointialue. Ystävällisyyden ohella vaikuttavuus on toinen iso asia, jota kohti työstämme tulevaa työpaikkaamme. Uskon vahvasti vaikuttaviin palveluihin. Tällä tarkoitan sitä, että ensin selvitämme ja päätämme tehdä oikeita, hyödyllisiä asioita asiakkaan näkökulmasta ja sen jälkeen mietimme, kuinka näitä palveluja tuotetaan tehokkaasti. Toivon, että voimme tulevaisuudessa näyttää suuntaa paitsi elävässä kaksikielisyydessä, myös esimerkiksi ikääntymisen saavutettavissa ja laadukkaissa palveluissa.
Monta suurta asiaa on syksyllä edennyt loikalla. Ja hyvin paljon on vielä työpöydällä. Minusta on hyvä sanoa ääneen, että muutoksemme kestää monta vuotta. Uudistumme vaiheittain; välillä tulee virheitä, välillä jopa takapakkia. Pidän tärkeänä, että uskallamme tehdä ja sitä kautta oppia.
Hyvinvointialueemme aloittaa alle kymmenen viikon päästä. Työtä ja myös vaikeasti ratkaistavia asioita meillä on paljon. Sitä ei käy kieltäminen. Tietojärjestelmissä, taloudessa, hankinnoissa, avoimissa tehtävissä ja päätöksentekojärjestelmässä. Ensimmäinen tehtävä on varmistaa, että asiakkaat pääsevät meille palveluihin, palkanmaksu toimii sekä saamme etuudet ja laskut maksettua.
Ensi vuoden päätoimenpiteenämme on palvelustrategian tekeminen, eli mitä ja missä tehdään, henkilöstön saatavuuden parantaminen sekä ict-järjestelmien yhteensovittamisen edistäminen.
Vaikka nyt odotamme vuodenvaihdetta, tosiasia on, että vasta sitten, kun olemme yhdessä tunnistaneet todelliset muutoksen tarpeet, pääsemme kunnolla rakentamaan uutta yhteistä tekemisen kulttuuriamme.
Kaikkialla muuallakin Suomessa ollaan uuden edessä. Ylitämme eteen tulevia esteitä omin, meille Varsinais-Suomeen räätälöidyin ratkaisuin ja myös yhdessä muiden alueiden kanssa keskustellen. Annetaan järjestelmälle mahdollisuus.
Parhaita hetkiä työviikoista ovat minusta ne, kun on ollut mahdollisuus käydä tapaamassa työkavereita siellä, missä asiakkaamme ovat. Kun teemme yhdessä, tästä tulee hyvä.
Kohdataan kanavilla ja työpaikollamme!
Tarmo Martikainen,
Varsinais-Suomen hyvinvointialuejohtaja
