Hyppää sisältöön

hyvinvointialue

Opiskeluhuollon nykytila ja palvelutarve Varsinais-Suomessa kartoitettu: palvelutarve kasvaa etenkin nuorten keskuudessa

Opiskeluhuollon tilannekuvaa ja palvelutarvetta Varsinais-Suomessa on selvitetty osana hyvinvointialueen valmistelua. Tulokset ja alustavat johtopäätökset on koottu yhteen raporttiin.

Vuodenvaihteessa hyvinvointialueelle siirtyvät perinteisten sote-palvelujen lisäksi myös opiskeluhuollon palvelut, mukaan lukien koulupsykologit ja koulukuraattorit, jotka monissa kunnissa ovat kuuluneet sivistys- tai opetuspalveluihin. Kyseessä on noin 220 työntekijän joukko.

Valmistunut raportti on ensimmäinen kokonaiskuva opiskeluhuollosta Varsinais-Suomessa ja se antaa pohjaa palveluiden suunnittelulle ja jatkokehittämiselle hyvinvointialueella.

– Kattavaa tilannekuvaa juuri koulupsykologi- ja kuraattoripalveluista ei ollut saatavilla osittain siitä syystä, että palvelut eivät kuuluneet aiempien sote-muutoskausien siirtymälistalle. Kuitenkin kouluissa toimivan opiskeluhuollon merkitys aitona yhdyspintapalveluna kuntien ja hyvinvointialueen välimaastossa on erityisen tärkeä. Siksi opiskeluhuollon tilanne oli tarpeen selvittää, opiskeluhuollon valmistelusta vastaava projektipäällikkö ja Ruskon hyvinvointijohtaja Mikko Hulkkonen muistuttaa.

Koulupsykologipalveluista
on pulaa

Tuoreessa tilannekuvassa tarkastelun painopiste on opiskeluhuollon nykyisessä resurssoinnissa. Toisaalta siinä on selvitetty palvelujen alueellisia erityispiirteitä ja toimintakäytäntöjä henkilöstöä osallistaen. Selvityksessä on verrattu nykyisiä eli siirtyviä opiskeluhuollon resursseja ensi kesänä tarkentuviin lakisääteisiin henkilöstömitoituksiin. Lisäksi on ennakoitu lähitulevaisuuden muutostarpeita suhteessa väestökehitykseen sekä palvelutarpeiden muutokseen.

Tilannekuvasta selviää, että kunnat kamppailevat tällä hetkellä erityisesti ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden kanssa. Täyttämättä olevia vakansseja on noin 20. Tämä tulee asettamaan haasteen lakisääteisten mitoitusten täyttämisen suhteen erityisesti koulupsykologien osalta.

Selvityksessä esitellään nykytilan pohjalta myös alustavia johtopäätöksiä siitä, miten opiskeluhuollon palvelut olisi järkevintä tulevalla hyvinvointialueella järjestää, ja mitkä ovat keskeiset palvelukokonaisuuden kehittämistarpeet.

– Keskeisimmät haasteet liittyvät resurssien nykyistä tasapuolisempaan kohdentamiseen sekä alueellisesti että koulutustasoittain. Tämä tulee kuitenkin tehdä harkiten ja yhteistyössä kuntien ja henkilöstön kanssa niin, että lähipalveluperiaate, alueelliset erityispiirteet, henkilöstön osaamisprofiili ja erityisesti tosiasiallinen palvelutarve tulevat huomioiduksi, muistuttaa Mikko Hulkkonen.

Rektytointihaasteiden ratkaisemiseksi on käynnistetty keskustelu myös Turun yliopiston kanssa muun muassa osana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan neuvottelukuntaa.

Nuorten palvelutarpeisiin vastattava
ensi sijassa yhteisöllisen työn keinoin

Palvelutarpeet opiskeluhuollossa lisääntyvät lähivuosina yhä enemmän yläkouluikäisillä ja toisen asteen opiskelijoilla, sillä myös heidän määränsä kasvaa. Samaan aikaan alakouluikäisiä tulee olemaan vähemmän. Tällä hetkellä opiskeluhuollon ammattilaisten työ kohdistuu eniten juuri alakouluihin.

– Nuorten mielenterveyspulmat, erityisesti ahdistuneisuus, ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti. Tämä näkyy koulujen ja opiskeluhuollon arkityössä yhä enemmän. Tähän on jatkossa löydyttävä muita ratkaisuja kuin pelkästään yksilökohtaisen asiakastyön lisääminen. On hyvä muistaa, että yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on lain mukaankin edelleen ensisijaista, ja toimivalla kouluyhteisöllä on yllättävän suuri merkitys lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin. Siksi saumaton yhteistyö kuntiin jäävien toimijoiden kanssa on yhä tärkeämpää, Mikko Hulkkonen painottaa.

Opiskeluhuollon valmistelussa onkin aloitettu alueellisen yhteistyöryhmän kokoaminen. Yhteistyöryhmä tulee toimimaan elimenä, joka koordinoi hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien eli pääsääntöisesti kuntien välistä yhteistyötä opiskeluhuollossa. Yhteistyötä ohjaavan alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman luonnoksen laatiminen on myös aloitettu.

– Jatkossa opiskeluhuollon järjestäminen on nimenomaan yhteistyökysymys. Vaikka hyvinvointialue toimii jatkossa opiskeluhuoltohenkilöstön työnantajana, koulutuksen järjestäjät eli käytännössä kunnat vastaavat edelleen siitä, että opiskeluhuollon toiminnallinen kokonaisuus toimii arjessa, Hulkkonen muistuttaa.

Varsinais-Suomen_opiskeluhuollon_selvitys_loppuraportti tiivistelmä (pdf)

Asiasanat: lapset ja nuoret , Opiskeluhuolto , raportti