Hyppää sisältöön

Hyvinvointialuetta rakennetaan aidossa yhteistyössä järjestöjen kanssa

Varsinais-Suomen sote-järjestöillä on keskeinen rooli tulevan hyvinvointialueemme rakentamisessa. Aidosti asiakaslähtöiset sosiaali-ja terveyspalvelut syntyvät valmistelijoiden ja sote-järjestöjen tiiviissä yhteistyössä.

Yhteistyöllä on jo ennestään vahvat rakenteet Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä.

– Teemme yhdessä työtä varsinaissuomalaisten ihmisten parhaaksi. Meillä on jo pitkään ollut kirkas ymmärrys siitä, että yhteistyötä tarvitaan hyvinvointialueen valmistelussa. Se on vakaa pohja, jolla rakennamme uutta, johtava asiantuntija Karoliina Luukkainen kertoo.

– Järjestöt tuovat valmisteluun erityisosaamista ja oman jäsenistönsä asiakaskokemustietoa. Se antaa meille ymmärrystä asiakkaiden palvelutarpeista sekä toimintaympäristön muutoksien vaikutuksista ihmisiin. Yhdessä meidän on helpompi vastata varsinaissuomalaisten palvelutarpeisiin ja kehittää entistä asiakaslähtöisempiä palveluita, projektipäällikkö Eeva-Sirkku Pöyhönen lisää.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten kokonaiskuva hahmottumassa

Eeva-Sirkku vastaa hyvinvointialueen valmistelussa järjestöjen ja kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja hänen työpöydälleen asettuvat lisäksi mm. järjestöavustusten valmistelu.

– Olemme Varsinais-Suomessa voimakkaasti keskittyneet järjestöavustusten valmisteluun ja olemme päässeet hyvin käyntiin. Olemme jo tehneet lähtötilanneselvitykset ja kokonaiskuva on hahmottumassa, Eeva-Sirkku kertoo.

Sote-järjestöjen neuvottelukunnan ja järjestötyön projektityöryhmän puheenjohtaja sekä Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen aluejohtaja Minna Rosendahl komppaa Eeva-Sirkkua:

– Tällä hetkellä pohdimme yhdessä järjestöavustuksiin liittyviä toimintaperiaatteita. Käymme läpi ns. harmaita alueita, kuten kuntien ja hyvinvointialueen tehtävänjakoa avustamisessa. Tällä hetkellä tärkein asia on järjestöavustusten turvaaminen siirtymävaiheen ajaksi.

Sote-järjestöille myönnettävät avustukset, toimintatilat ja muut resurssit ovat ratkaisevan tärkeitä järjestöjen toimintakyvylle. Hyvinvointialueen avustuskokonaisuudessa tuleekin huomioida avustusten tasapuolisuus, ennakoitavuus ja avoimuus.

– Tässä asiassa haluamme kuulla kuntien ja järjestöjen näkemyksiä. Yhteinen tavoitteenamme on saada kevään aikana järjestöavustuksiin liittyvät asiat pääosin valmiiksi, Eeva-Sirkku tiivistää.

Yhdistykset ja järjestöt hyvinvointialueen kumppaneita

Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö ei ole syntynyt yhdessä yössä. Perusta yhteistyölle on luotu jo edellisellä sote-uudistuksen kierroksella.

– Meillä järjestötoimijoilla ja valmistelijoilla on mutkattomat välit. Tunnemme toistemme toimintatavat, koska aloitimme valmistautumisen sote-uudistukseen yhdessä jo viime kaudella. Silloin tiivistimme suunnitelmallisesti yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen valmistelun välillä, Minna kertoo.

– Erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -työryhmän alla toimiva järjestötyöryhmä on jo useiden vuosien ajan yhdistänyt järjestöissä tehtävän työn hyvinvointialueen valmisteluun, Karoliina kiittää.

Yhteistyö on kantanut hedelmää. Valmistelijoita auttaa työssään nyt mm. järjestöystävällisen hyvinvointialueen toimintamalli, joka valmistui viime vuoden lopulla. Toimintamalli auttaa hyvinvointialueen valmistelijoita ja järjestöjä tasapuolisen ja asiantuntevan yhteistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kiinnostuitko kuulemaan lisää?

Tutustu lähemmin järjestöystävälliseen toimintamalliin.

Lue tarkemmin alueellisen kehittämisestä ja hyvinvointialueen valmistelusta.

Opi lisää sote-järjestöjen neuvottelukunnasta.

Muistathan myös Varsinais-Suomen tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen. Siellä järjestöyhteistyötä ja järjestöjen palveluita kehitettään osana asiakkaiden palveluketjuja ja -tarjontaa. Katso myös Tulevaisuuden sotekeskushanke näkyy asiakkaille jo nyt (pdf)

Asiasanat: tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus , järjestöyhteistyö